Tiedottaminen on kansan manipulointia
Isafin esikunta halusi säännöllisesti tietää, miten psykologiset operaatiot sujuivat Maimanan-yksikössämme Pohjois-Afganistanissa.
Paikallisille tiedottaminen on manipulointia, sehän on selvä. Viestillämme pyrimme muuttamaan afganistanilaisten ajatuksia ja toimintatapoja. Kriisinhallintaoperaatioissa ylipäätään sanalla propaganda ei ole negatiivista arvolatausta. Afganistanissa se tarkoittaa edistystä: sitä, että asiat palaisivat takaisin normaaleiksi.
Isafin Psyops (Psychological Operations) -yksikön tehtävä on erittäin yksinkertainen ja samalla erittäin vaikea. Sen tavoitteena on saada tavalliset kansalaiset ensiksi hyväksymään länsimaalaisten läsnäolon maassa ja sen jälkeen tukemaan Nato-johtoisten Isaf-joukkojen toimintaa.
Psyops-osastossa palvelee vajaat kaksisataa sotilasta, pariakymmentä eri kansallisuutta. Afganistanilaisia riveissä on vajaat kuusikymmentä. Erittäin harvalla länsimaalaisista on journalistinen tausta. On vaikeaa löytää sotilaita, joilla olisi toimittajakoulutus. Siksi minutkin on rekrytoitu siviilistä puolustusvoimien palvelukseen. Minä en tosin tee tässä operaatiossa psyopsia, kuten tein Kosovossa, vaan täällä siitä vastaa norjalaiskollegani. Minä keskityn perinteisiin mediaoperaatioihin eli yhteistyöhön median kanssa. Psyops suunnataan suoraan paikalliseen väestöön ilman tiedotusvälineitä välikätenä.
Psykologinen sodankäynti voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: valkeaan, jossa avoimesti kerrotaan tarkistettavissa oleva viesti niin, että myös sen kertoja tulee vastaanottajalle selväksi; harmaaseen, jossa viesti on tarkistettavissa mutta lähdettä ei kerrota; ja mustaan, jossa kerrotaan suoranaisia valheita.
Me käytimme Pohjois-Afganistanissa pelkästään valkoisia metodeja. Tosin kaikki keinot ovat propagandamittelössä sallittuja, kunhan sanoma saadaan perille. Voimme tehdä mitä tahansa, mutta jos jäämme kerrankin kiinni valehtelusta, vaivoin hankittu uskottavuutemme on mennyttä. Kysymys ei ole vain pyrkimyksestä totuuteen vaan myös tehokkuudesta: valkoinen propaganda on aina tehokkaampaa kuin harmaa tai musta. Tärkeintä on pitkän aikavälin uskottavuus. Sitä ei saavuteta muuten kuin valkoisin keinoin. Jotain jätetään siis sanomatta.
”Psykosotureilla” on rutkasti metodeja sanoman välittämiseen: oma radioasema Sada-e-Azadi (Totuuden ääni), kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä samanniminen lehti (levikki 370 000, Afganistanin suurin lehti), nettisivut, lentolehtiset, kovaäänisautot sekä tietysti henkilökohtaiset kontaktit.
Vaan ei vastapuolikaan lepää laakereillaan. Kapinallisilla on ollut parikin omaa radioasemaa. Varsinkin Etelä-Afganistanissa kapinalliset ovat lisäksi keksineet uuden tehokkaan propagandakeinon: yökirjeet. Yön aikana kyläläisten ovien eteen ilmestyy kirjeitä, joissa esimerkiksi kerrotaan, mitä heille tapahtuu, jos tyttöjen kouluttaminen jatkuu tai kylässä kuunnellaan musiikkia. Varsinkin kaukaisissa kylissä, joilla ei ole juuri muuta tietoa käytettävissään, tällaiset kirjeet ovat hyvin tehokkaita.