Isännöintialasta tuli kasvava ja työllistävä bisnes
Taloasema haluaa olla esimerkki modernista palveluinnovaatiosta perinteisellä alalla
Taloyhtiöiden asukkaat ovat nykyisin yhä tietoisempia oikeuksistaan, mikä on saanut yhtiöiden hallitukset vaatimaan isännöitsijöiltään entistä parempaa ammattitaitoa.
Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikkilän mukaan alalla on käynnissä tuotteiden uudelleenrakentamis- ja kehittämisvaihe.
“Isännöintiyrityksissä on vastaisuudessa kirjanpitäjien ja kiinteistösihteerien lisäksi teknisiä ja juridisia asiantuntijoita töissä”, Heikkilä ennustaa.
Kiinteistöalan murros on pakottanut monet isännöintiyritykset tarjoamaan saman katon alta oikeat talouden, tekniikan ja juridiikan asiantuntijat, mutta harvalla pienyrittäjällä on mahdollisuuksia tarjota vastaavia erikoispalveluja.
Heikkilän mukaan kehitystyötä tarvitaan lisää, eivätkä kaikki Suomen 700 isännöintiyritystä välttämättä selviä murroksesta.
“Syntyy joko isompia yksikköjä, yritysten yhteenliittymiä tai franchising-konsepteja, joissa tuote on valmiiksi rakennettu. Aitoa kilpailua tuotteiden välille kaivataan”, Heikkilä rohkaisee.
Taloasema Oy:n toimitusjohtaja Esko Pietikäinen on jo vuosia nähnyt, että kehitys vaatii erikoisosaamisen keskittämistä.
“Tulevaisuudessa isännöitsijän rooli on johtaa taloyhtiötä ja koordinoida alan ammattilaiset erikoisosaamista vaativiin osa-alueisiin, kuten taloushallintoon, kiinteistötekniikkaan, it-järjestelmiin ja juridiikkaan. Tärkeää on, että nämä palvelut ovat saatavissa yhdestä paikasta”, Pietikäinen katsoo.
Työllistävä
kasvuyritys
Taloasema on järjestänyt tiedotusiltoja taloyhtiön asioista kiinnostuneille. Tilaisuuksissa on käsitelty hallinnolliseen ja tekniseen isännöintiin, peruskorjaukseen ja asunto-osakeyhtiölakiin liittyviä kysymyksiä.
Ja kiinnostuneita on riittänyt. Taloasema on jatkanut aggressiivista kasvuaan tänä vuonna, kun se on pelkästään helmikuun alussa avannut neljä uutta toimipistettä ympäri Suomea, Seinäjoelta Mikkeliin ja Vaasasta aina Rovaniemelle asti.
Taloasemalla on jo tätä ennen ollut isännöintitoimistot Espoossa, Helsingissä, Kemissä, Lohjalla, Porvoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.
Ja lisää on kuulemma tulossa: vuoteen 2020 mennessä Taloasema aikoo avata yli 80 uutta toimipistettä.
“Taloushallinnon asiantuntijoita palkataan jo nyt keskimäärin yksi uusi työntekijä kuukaudessa. Kasvuyrityksenä Taloasema tulee työllistämään satoja uusia ammattilaisia seuraavien vuosien aikana”, Pietikäinen povaa.
Palveluinnovaatio
perinteisellä alalla
Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä huomauttaa, että koko alan luonne muuttuu murroksen myötä.
“Kenttä tulee muuttumaan. On tärkeää, että alalla on erilaisia toimijoita. Uusia tekijöitä tarvitaan, kun tiedetään, että isännöintikunta vanhenee kovaa vauhtia”, Laitinen kertoo.
Laitinen kannustaa uusia yrittäjiä tulemaan osaavia tekijöitä kaipaavalle alalle.
“Ala voidaan nähdä houkuttelevana myös uusien teknologioiden ja älytekniikan tarjoamien mahdollisuuksien myötä samalla, kun palvelukokonaisuudet kehittyvät paremmin kysyntää vastaaviksi.”
Isännöinnissä kysymys ei Pietikäisen mukaan niinkään ole teknologisten innovaatioiden vaan palveluinnovaatioiden tekemisestä.
“Paljon puhutaan teknologiayrityksistä, mutta Taloaseman innovaatio liittyy liiketoimintamalleihin ja tuotteistukseen, esimerkiksi isännöinnin räätälöintiin asiakkaan tarpeen mukaan, tehokkaiden asiantuntijakeskusten rakentamiseen,ja yrittäjävetoiseen franchise-malliin.”
Tähän hänen mielestään liittyy se, kuinka osataan ottaa ketterästi käyttöön myös teknologisia innovaatioita.
“Teknologian käyttöönotto on osa palveluprosessia, ei itseisarvo.”
Hän katsoo, että Taloasema on esimerkki modernista palveluinnovaatiosta perinteisellä alalla.
Firman kehityksessä voisi olla aineksia pörssiyritykseksi asti.
“Strategian mukaisesti tarkoitus on ensin skaalata yrittäjävetoinen palvelumalli Suomessa yli sataan toimipisteeseen nykyisellä rahoituspohjalla. Kansainvälistyminen on ajankohtaista aikaisintaan vuosikymmenen lopussa tai 2020-luvulla”, Pietikäinen toppuuttelee.
Hän uskoo, että pilottihankkeita tehdään aiemminkin mutta varsinaiseen kansainvälistymiseen tarvitaan aikanaan ulkopuolista rahoitusta.
“Pörssi on silloin varteenotettava vaihtoehto. Ei kuitenkaan ajankohtaista tässä kasvun vaiheessa”, Pietikäinen toteaa.
Tuomas Muraja, 25.3.2014