Valtiokonttori ei pidä veteraanikuntoutuksesta
Afganistanissa palvelleiden suomalaissotilaiden asema puhuttaa jälleen, kun Helsingin Sanomat kertoi ansiokkaasti 3.6.2014, kuinka neljä vammautunutta rauhanturvaajaa saa historiallista ryhmäkuntoutusta ilman valtion rahoitusta Laitilassa.
Kahden viikon jaksossa on kyse veteraanikuntoutuksesta, jollaista on järjestetty sotainvalideille jo vuosikymmeniä. Valtio ei vain ole hankkeessa mukana, vaan Suomen ensimmäisen rauhanturvaajien kuntoutuskurssin sponsoroi Laitilan Terveyskoti 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi valtakunnallisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän tukemana.
Laitilan Terveyskodin toimitusjohtaja Eero Kuisma kertoo, että Valtiokonttori on kyllä hyväksynyt Terveyskodin rauhanturvaajien kuntoutuskategoriaan mutta ei ole lähettänyt yhtään kuntoutusmaksusitoumusta Laitilaan.
“Valtiokonttori on kolmen muun veljeskodin ohella hyväksynyt Laitilan Terveyskodin rauhanturvaajien kuntoutuskategoriaan. Valtiokonttori ei ole tässä hankkeessa mukana. Valtiokonttori ei ole toimittanut yhtään rauhanturvaajien kuntoutusmaksusitoumusta Laitilaan. Vaativissa kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden avokuntoutuksessa Valtiokonttori on käyttänyt merkittävissä määrin helsinkiläistä Invalidisäätiön Orton-sairaalaa. Jaksokuntoutusta ei ole juurikaan käytännössä järjestetty”, Kuisma toteaa tiedotteessaan.
Kuisman kuntoutushanke onkin neljän vuoden uurastuksen tulos. Luulisi, että valtiokin olisi tyytyväinen, mutta on käynyt ilmi, että Valtiokonttori ei katso projektia hyvällä. Jotkut viranomaiset ovat ottaneet asian henkilökohtaisesti ja jopa kutsuneet Kuisman keskusteluun aiheesta.
“On jäänyt sellainen tunne, että Valtiokonttori ei pidä siitä, että sen varpaille astutaan”, Kuisma kertoi puhelimessa kuunvaihteessa.
Meille entisille kriisinhallintajoukoissa palvelleille Valtiokonttorin asenne ei ole uusi, mutta reserviläisaktiivia ja seitsemän valtuustokauden maakunnallista vaikuttajaa Kuismaa, joka on halunnut auttaa vammautuneita, tilanne on selvästi yllättänyt.
Etenkin kriisinhallintatehävissä loukkaantuneiden psyyke on ollut jo vuosia koetuksella. Kuntoutettavia juoksutetaan yhä luukulta toiselle, asianhoitajat vaihtuvat, jolloin vammojen syy-yhteydet katoavat. Tukea odottavia eniten risoo kuitenkin viranomaisten ammattitaidoton tapa kommunikoida tapausten tiimoilta. Puhelinkeskusteluissa on käyttäydytty asiattomasti. Tukea on siis kyllä myönnetty, eli on jo tunnustettu sen tarve, mutta prosessi on saatettu keskeyttää. Rahoja ei sentään ole yritetty periä takaisin.
Henkisesti ahtaalla olevat haavoittuneet ovat joutuneet vielä keskelle valitusrumbaa.
Lopulta Pääesikunnasta ja puolustusministeriöstä asti on täytynyt ärähtää ja osoittaa viraston henkilöstölle, että puolustusvoimilla on vahva tahto hoitaa asia loppuun kunniakkaasti. Vammautuneita ei niin monta Suomessa ole. Puhutaan noin 20 kriisinhallintainvalidista. Kyse on siis muutamasta miljoonasta, kun kriisinhallintaoperaatioihin käytetään vuosittain 116 miljoonaa euroa.
“Rauhanturvaajat eivät koskaan tule olemaan kovin suuri siivu Terveyskodin palvelutuotannosta, mutta he ansaitsevat kuntoutusoikeuden”, Kuisma katsoo.
Kuisman mukaan asian tiimoilta on pidetty muun muassa kuusi ministeritapaamista ja useita yhteisesiintymisiä puolustushallinnon kanssa. Yhteisiä lehdistötilaisuuksia on pidetty monta.
“Laitilan Terveyskoti ja Suomen Rauhanturvaajaliitto haluavat kohteliaimmin yrittää vaikuttaa viranomaisiin pilotointikuntoutusjakson kautta. Se on koettu erittäin tärkeäksi. Liitto toimii kuntoutuskurssin järjestämisessä asiantuntijaelimenä, joka on valinnut kuntoutettavat Porin Prikaatin kriisinhallintayksikön tukemana. Kuntoutuskurssin kokonaisuutta on valmisteltu hyvin perinpohjaisesti”, Kuisma muotoilee.
Laitilan Terveyskoti on käynyt neuvotteluja myös muiden pohjoismaisten ja virolaisten rauhanturvaajien kuntoutusmahdollisuudesta Laitilassa. Neuvotteluja jatketaan.
Pilotointijakso ja kuntoutuskurssi toimii Laitilan Terveyskodin henkilökunnalle vaativan kuntoutuksen koulutusaktiviteettina. Terveyskodista jakson toteutukseen osallistuvat lääkäri, psykologi, psykoterapeutti, elämäntaidon valmentaja, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat ja tukipalveluiden väki. Ostopalveluna käytetään traumaterapeutin osaamista.
Laitilan Terveyskodilla on Etelä-Suomen ainoa kävelyrobotti. Yleensä tällaiset laitteet sijaitsevat yliopistosairaaloissa, mutta nyt sveitsiläinen Lokomat-kävelyrobotti on päätynyt maakunnallisen toimijan kuntoutusvaltiksi. Sillä on mahdollista yrittää palauttaa vammautuneille liikuntakykyä tai ainakin kokemus siitä, millaista kävely on.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvaa kriisinhallintatapaturmalainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan vuoteen 2016 mennessä. Kriisinhallinnassa palvelevien loukkaantumisen varalta on tarkoitus säätää erillinen kriisinhallintatapaturmalaki. Laki tulee koskemaan sekä sotilaallisissa että siviilikriisinhallintaoperaatioissa palvelevia.
Nostin haavoittuneiden asian esille jo vuonna 2006. Hiljaista on ollut. Myös kirjani Sotilaana Afganistanissa on herättänyt vastuullisissa enemmän närää kuin ymmärrystä kaverin saattamisessa kuntoon. Tämä valtion yhä jakama viesti paraikaa kriisinhallintatehtävissä palveleville on paitsi vastenmielinen myös vaarallinen: Jos rauhanturvaaja haavoittuu, valtio jättää kaverin ja suuttuu vielä kaiken lisäksi kaverin auttajalle.