Tuomas Muraja » Äänimerkkejä

Hukkuvat siirtolaiset eivät ole vain Välimeren ongelma

Maltan siirtolaisongelma on Lampedusaa vaikeampi. Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista on noussut jälleen kiistaa EU:ssa, kun Italiaan kuuluvan Lampedusan edustalla on uponnut täydessä lastissa olleita pakolaisveneitä. Tuorein tragedia tapahtui lokakuun alussa. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan Lampedusan onnettomuus osoittaa jälleen kerran sen, että laittomasti Eurooppaan pyrkivät ovat valmiita riskeeraamaan elämänsä paetakseen sotaa, köyhyyttä ja vainoa. Mahdollisuuksia lailliseen maahantuloon ja yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää on Räsäsen mukaan kehitettävä siten, että kansainvälisen

Strasbourg-sirkus syö rahaa, energiaa ja työpäiviä

Taas se alkoi. Se EU:n kuukausittainen Strasbourg-rumba, kun Euroopan parlamentti viettää täysistuntoviikkoaan Saksan rajalla sijaitsevassa ranskalaiskaupungissa. EU-kansalaisten mielestä järjestelmä on älytön. Euroopan unionin hajaantuminen useaan paikkaan vie varovasti arvioituna runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on melkoinen, kun kaikkiaan parlamentin hallintokulut ovat vuodessa 1,4 miljardia euroa. Ja hajautusjärjestelmän kulujen osuus kasvaa koko ajan, kun EU:n laajentumisen myötä yhä enemmän ihmisiä ja tavaraa liikkuu kerran kuussa Belgian Brysselistä viikoksi Ranskan Alsaceen.

Ravintelin unelmameny

Siksi, että minusta sana “ravinteli” on epämiellyttävä, kokosin kirjoitusvirheitä ruokalistoilta, olivatpa kyseessä sitten grosskitchen, bufee tai ala garte. Alkuroukia: Bujabee Groissant tar-tar-kastikkeella Guiche loreen Salmimakkara-zorizosalatti ja tomatti Zapata-leipä Anjovist- ja meetfurstipitza Motsarella salaatti Krustabatongi Tortilla cipsit Leipämixi Pääruuat: Snizel gordon bleu Spaghetti poloneese Kanacyrry Wocci Porsaan cripsit ja paahdettuaperunaa Desert: Bruchetta ja gorzolajuusto Ananasvatkulli Suklaa-mouse Drinxut: Kalia Guines Ekspresso Capuccino Café olé

Muunneltu totuus vitsejä ja valheita vaarallisempaa

Eduskunnassa on kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kollegaa ei saa sanoa valehtelijaksi. Kielto on kätevä tapa kätkeä monitulkintaisen ja manipuloivan poliittisen sanoman valheellisuudet. Poliitikon valheesta on käytettävä jostain syystä käsitettä muunneltu totuus, jolloin sisällön sijaan lähdetäänkin harhaanjohtavasti väittelemään sanojen merkityksistä ja keksimään korvaavia termejä eikä enää keskustella itse asiasta. Poliitikkojen kielen on oltava täynnä sumeita merkityksiä, sillä he tarvitsevat kannatusta keskenään erimielisiltä ryhmiltä. Poliittisen puhunnan strateginen epämääräisyys onkin keskeinen osa politiikkaa,

Elop tää juoksuhaudoissa on

Luettuani muutamia päiviä kollegoitteni Nokiaa koskevia Facebook-päivityksiä ja osallistuttuani myös itse nettikeskusteluihin, syntyi synteesi, joka vetää yhteen vuoropuheluja useilta seiniltä. Uutisista tuntuu välillä saavan sellaisen käsityksen, että Nokia olisi valtion omistama yhtiö, jonka päätöksiin kaikki suomalaiset saavat osallistua. Ainakin yhtiön entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin pilkkaajilla on ollut riemu katossa. Miestä on haukuttu vaikka miksi, jopa röyhkeäksi veronkiertäjäksi ulkomaalaiselle myönnetyn muita alemman veroasteen turvin. Yksikään toimittaja ei ole kuitenkaan halunnut paljastaa,

Apotti-hanke voi onnistua

Asiantuntijan mukaan potilastietojärjestelmän uusiminen ei kestä enää odottelua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmän uusiminen voi hyvinkin onnistua, uskoo it-asiantuntija ja tietokirjailija Tapio Järvenpää. Paljon parjattua asiakas- ja potilastietojärjestelmä- eli Apotti-hanketta ei ole vielä varsinaisesti käynnistetty, mutta jo nyt hankintamenettelyn ollessa käynnissä voidaan Järvenpään mukaan saavuttaa tuloksia, kunhan aikaa ei enää hukata odotteluun. ”Odottelua ei kestä kenenkään motivaatio. Kuvitellaan vaikka asiantuntija, joka on osallistunut vuonna 2011 vaatimusmäärittelytyöpajoihin, 2014 hankitaan lisenssit tietojärjestelmään

Ranska nostaa jälleen ulkopoliittista profiiliaan

Ranskan halu osallistua Syyria-operaatioon on ymmärrettävä, kun sosialistipresidentti François Hollande yrittää nostaa maansa ulkopoliittista profiilia. Maan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn persoonallisuutta parjatessa monelta unohtuu, että kansainvälisissä ympyröissä hänen johtajuuttaan ja aloitteellisuuttaan on jääty kaipaamaan. Hollande toki oli jo presidentti, kun Ranska koki triumfin Malissa kukistettuaan islamistit, mutta Sarkozy pelasti Norsunluurannikon ja Libyan estämällä maiden ajautumisen täydelliseen kaaokseen lännen väliintulon turvin. Sarkozy toi myös vuosikymmenien jälkeen Ranskan takaisin sotilasliitto Naton ytimeen

Taas EU kieltää kaiken kivan

Uutisankka asetuksesta, joka kieltäisi suomalaisilta saunapuut, sai minut taas tarttumaan lempiaiheeseeni Euroopan unioniin. Ymmärrän, että unionia on helppo haukkua. Näen kyllä sen satrunalia-näkökulman, mikä kasvottoman EU-päättäjän parjaamiseen liittyy. Vallanpitäjien karnevalisointi tuottaa mielihyvää alaisissa. Syyllistyn naureskeluun itsekin. Mutta mihin EU:n vihaajan pitäisi kiukkunsa purkaa? Brysseliäkö kohtaan? Pilkkapuheista saa usein sen vaikutelman, että EU olisi jokin erillinen, itsekseen asioista päättävä jättiläinen. Unioni on kuitenkin yhtä kuin jäsenmaansa sekä europarlamentti ja niiden yhteinen

Suklaanmyynti ei kärsi talouskriisistä Belgiassa

Belgialaisen suklaan tarina alkoi vuonna 1912, jolloin apteekkari Jean Neuhaus keksi miten tehdä praliineja, suklaakonvehteja. Sadassa vuodessa belgialaisesta konvehdista on tullut suklaan aatelia. Belgiassa on laskettu olevan nykyään yli 2 000 suklaapuotia. Joukkoon kuuluvat suuret toimijat Pierre Marcolini, Godiva, Côte d’Or, Guylian, Galleri, Callebaut, Leonidas ja Corné Port Royal, jotka ovat osoittain ulkomaisessa omistuksessa. Mutta Brysselin suklaakeskittymässä, juhlavalla Sablon-aukiolla kymmenet isot ja pienet suklaavalmistajat houkuttelevat rinnakkain makean ystäviä. Vaikka hovihankkija Wittamer

Lukutaidottomien Eurooppa ja englannin kielen ylivalta

Vaikka Euroopan unioni panostaa vahvasti koulutukseen pyrkiessään kohentamaan kilpailukykyään, EU-kansalaisten lukutaito vain heikkenee heikkenemistään. Selvitysten mukaan jopa neljännes 15-vuotiaista eurooppalaisista osaa lukea vain hyvin huonosti. Myös osaamisen erot EU:n jäsenmaiden välillä ovat hyvin suuria. Siinä missä Suomi on tilastojen huipulla, Kreikka ja muut Etelä-Euroopan maat ovat listojen häntäpäässä. Eurooppalaisten heikkenevää lukutaitoa ei voida tutkimusten mukaan pelkästään selittää maahanmuuttajien alati kasvavalla määrällä, koska lukutaidottomien osuudet ovat niin hurjia. Esimerkiksi Bulgariassa ja

Recent Posts