Laatumedian kyseenalaistaminen horjuttaa yhteiskuntaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) lähti kuluvan vuoden helmikuun vaihteessa syyttämään Ylesiradiota valemediaksi, kun se paljasti, että kaksoiskansalaisille on asetettu rajoituksia puolustusvoimissa. “Ylen kirjoittelu on pakko saada muuttumaan, sen on pakko ottaa toinen ääni kellossa. Ei tällä tavalla voi jatkaa”, Niinistö sanoi ja vaati mediatalolta anteeksipyyntöä, vaikka uutinen piti paikkansa.

Viime vuoden lopulla myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) antoi ymmärtää, ettei luota Yleisradioon, kun se kertoi pääministerin lähipiirin omistuksista.

Oman totuutensa he kirjoittivat kannattajilleen blogiinsa, kuten nykyään muotia on. Kun totuus ei miellytä, kerrotaan siitä oma versio jo valmiiksi samoin ajatteleville. Ilmiölle on Yhdysvalloissa annettu nimeksi “vaihtoehtoinen totuus”.

21397045_10156217706919528_867239859_n

Piirros: Ville Ranta

Maailma ei ole faktojen kokoelma, eivätkä ne ole missään erillään, vaan journalistinen konteksti tai joskus ennakkoajatus, maailmankuva ja poliittinen suuntautuminen määrittävät sen, mitä faktoja ylipäätään on vastaanottajalle olemassa.

Tästä syntyy ideologinen suuntautuminen, josta valemedia ja päättäjien suora komminikointi kansalle juuri elävät. Ilmiölle on sosiaalinen tilaus kautta maailman, kuten poliittiset tapahtumat Britannian EU-erosta Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi osoittavat.

Ylintä valtaa käyttävät päättäjät esittävät uhria, vaikka he ovat etuoikeutetussa asemassa. Heidän mukaansa  journalismi asettuu yhteiskunnallisten, poliittisesti tai muuten kiistanalaisten kysymysten osapuoleksi.

He uskovat, että journalismilla on sama logiikka kuin politiikalla. He katsovat, että journalismi lakkaa olemasta journalismia ja muuttuu politiikaksi, edunvalvonnaksi ja muuksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, jonka tehtävä ei ole tuottaa tietoa kansalaisille vaan muuttaa ja vahvistaa käsityksiä sekä maailmaa.

Journalismin ei tarvitse puolustaa vahvimmassa asemassa olevia vaan osoittaa yhteiskunnan epäkohtia. Faktoihin pohjautuva journalismi antaa eväitä päätöksenteon tueksi.

Faktantarkistus esiintyy vallan valvojana

Faktantarkistus on noussut tärkeään rooliin niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin, mutta se on alkanut puhuttaa yhä enemmän myös Suomessa.

Faktantarkistus esiintyy vallan valvojana, positiivisena pelotteena. Sen ajatus on, paitsi korjata väitteitä jälkikäteen, myös tehdä yhteiskunnallisesta keskustelusta yhä faktapohjaisempaa. Päämääränä välttää pahimpien väärien väitteiden esittämistä alkuunkaan.

Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi maaliskuussa 2017 kirjoittamani suomalaisen faktantarkistuksen käsikirjan Faktat tiskiin! Se kertoo faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan ja kuvailee sen toimintaa. Teos esittelee myös kiinnostavimmat EU- ja eduskuntavaaliaiheiset sekä maahanmuuttoon liittyvät tarkistustapaukset, käsittelee faktantarkistuksen työvaiheita ja tarjoaa johdatuksen journalistiseen tiedonhakuun.

Yhdysvaltain vaalien jälkeen on alettu yleisesti puhua totuudenjälkeisestä ajasta, mutta journalismi perustuu yhä faktoihin ja totuudellisuuteen. Ne ovat edelleen journalismin kulmakivet. Jos rummutetaan totuudenjälkeistä aikaa, ennustuksilla on tapana toteutua. Hämmentävä termi vain vie pohjaa laatujournalismilta.

Trumpin aikakausi ei ole faktojen ja totuuden jälkeinen vaan salailun ja kaksinaamaisuuden jälkeinen aika. Informaatio ei tunnu olevan enää salaista ja niukkaa vaan yletöntä ja julkista niin, ettei mistään enää saa tietotulvassa kiinni.

21469673_10156217706909528_1584669631_n

Piirros: Ville Ranta

Kun valtioneuvoston jäsenet alkavat huojuttaa yhteiskuntaa valemediasta opituin keinoin, on faktantarkistus nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. Mistä hyvänsä tosiasioista voidaan vetää vaikka millaisia johtopäätöksiä. Yksittäisillä tosiasioilla ei tällöin ole enää merkitystä.

Ennen kuin tämä muutos hyväksytään analyysin pohjaksi ja asioita tarkastellaan reaalisesti, ei ole toivoa mistään yhteiskunnallisesta muutoksesta, populismin heikkenemisestä, demokraattisen järjestelmän rapautumisen sekä median vaikeuksien lopusta. Kuinka monia valemedioita, brexitejä ja trumpeja tarvitaan, ennen kuin maailman ymmärretään muuttuneen?

Horjuttaminen aiheuttaa vain sen, että mihinkään ei enää uskota, mikä on valemedian tavoite. Mutta sen ei pitäisi olla valtiovallan tavoite.

Tuomas Muraja
Kirjoittaja on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin perustajajäsen, jolta on juuri ilmestynyt teos Faktat tiskiin! – Suomalaisen faktantarkistuksen käsikirja.
15.9.2017

Comments are closed.