Journalismi tarvitsee lisää elitismiä

Journalismi tarvitsee lisää elitismiä

Alati aleneva kiinnostus politiikkaa kohtaan on suurelta osin toimittajien ja kolumnistien syytä. Tämä kyyninen joukko on vuosikausia pilkannut politiikkaa ja poliitikoita epäreilulla tavalla.

Ongelma on siinä, että monet toimittajat pikkunäppärissä kirjoituksissaan näkevät politiikan pelkkänä viihteellisenä puoluepelinä – siis asiat, jotka ovat perin juurin yhteiskunnallisia, historiallisia, inhimillisiä, moraalisia ja taloudellisia.

Populismi on tunkeutunut politiikan lisäksi myös journalismiin. Luullaan, että lukijat kaipaavat viihdepolitiikkaa, kun puhutaan sosiaalisen median merkityksen räjähdysmäisestä kasvusta, mikä osaltaan vääristää näkemystämme yhteisten asioiden hoitamisesta.

Mutta emme me tarvitse lisää puskista heitettyjä ja lasten kielellä kerrottuja puheenvuoroja, jotka uusintavat, toistavat ja pitävät yllä myyttejä ja herravihaa.

Juttu on täysin päinvastoin: kaiken tämän “asiakas on oikeassa” -jorinan sijasta journalismi kaipaa lisää välineitä jäsentämään ja selittämään alati kasvavaa juttutulvaa. Ne jotka vielä lukevat lehtiä, haluavat entistä viisaampia ja haastavampia juttuja.

On rakennettava vahvempia jalustoja ja korkeampia norsunluutorneja. Lisää elitismiä!

Elitismi on sitä, että tietää vähän enemmän kuin muut. Elitisti on termi, joka liitetään sellaisiin ihmisiin, kuten tutkijoihin ja poliitikkoihin, jotka väistämättä tietävät jostain asioista muita enemmän.

Ja se on monesta skribentistä jotenkin väärin. Mutta mistä lähtien toimittaja on saanut populistisesti päättää, etteivät otsikot enää toteuta alkuperäistä tarkoitustaan eli kerro mistä on kyse? Päinvastoin nykyään kaikkien kohujen keskellä toimittaja tuppaa kysymyään lukijoilta, miten asia on. Faktoista tuleekin mielipiteitä.

Kyllä minun pitää saada olettaa, että sanomalehdissä asioista tiedettäisiin tai edes otettaisiin selvää ja sitten kerrottaisiin selvitystyön tulos lukijalle. Luen sanomalehtiä juuri siksi, että saisin tietää. Se on journalismia. Monen arvostelijan mukaan elitismiä.

Minä en tarkoita elitistillä sellaista matalamielistä ihmistä, joka käyttää hyväkseen kuulumistaan johonkin erikoisklubiin.

Vaan tarkoitan, että on tärkeää, että lähes jokainen ala on eliitin hallussa, siis elitistisesti johdettu. Se tarkoittaa samaa kuin että rakennukset ovat arkkitehtien ja insinöörien suunnittelemia ja leikkaukset kirurgien tekemiä.

Kaikenlainen osaaminen on toimivan yhteiskunnan perusta, mikä on aina jossain määrin eliitin asia. Ismiksi sen mollaavat epäilijät ja asemaansa väärinkäyttävät vallantavoittelijat.

Toistan teesini: selviytyäkseen kriisistä ja päästäkseen yli nykyisestä murrosvaiheesta journalismi tarvitsee lisää elitismiä selittämään viihdetoimittajille, kuinka yhteiskunta toimii.