Kouluihin oma Eurooppa-oppiaine?

Europarlamentaarikko Mitro Repo toivoo kouluihin yhteistä Eurooppa-oppiainetta, jotta kansalaisten eurooppalainen identiteetti vahvistuisi.

“On palattava juurille. Sieltä me löydämme Euroopan, ja tämä ei tapahdu ilman koulutusta”, Repo kertoi Helsingissä 8.5., jolloin Suomi juhli Eurooppa-päivää.

Myös moni muu suomalainen EU-edustaja on Revon kanssa samaa mieltä.

Ajatus yhteisistä Eurooppa-opinnoista putkahtelee toistuvasti esiin EU:ssa, jossa pohditaan ponnekkaasti suvaitsevaisuuskasvatuksen tärkeyttä unionissa, jossa kansojen kirjo on laaja.

Monet muutkin toimijat poliitikoista opetusalan asiantuntijoihin ovat väläytelleet eurooppalaisten koulujen opetussuunnitelmiin EU-oppiainetta, jossa paitsi esiteltäisiin EU-maiden kulttuurien erityispiirteitä ja unionin päätöksentekotoimintaa myös opetettaisiin yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa ja suvaitsevaisuutta.

Alakoulussa aloitettava opintokokonaisuus muistuttaisi rakenteeltaan nykyistä uskonnonopetusta, jossa esitellään maailman eri uskontokuntia.

Onko koulutus valmis kulttuurienväliseen haasteeseen?

Eikö yhtenäisyyttä Euroopassa saavuteta juuri koulutuksen kautta?

Kulttuurienvälisyys pitäisi Eurooppa-oppiainetta ajavien mielestä saada luontevaksi osaksi kaikkea opetusta ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu ruohonjuuritasolle, etteivät sitä käy vain valtionjohdot ja eliitti.

Taistelu suvaitsemattomuutta vastaan alkaa luokkahuoneessa. Koulut ovat tapaamispaikkoja, joissa eri kulttuurit kohtaavat luontevalla tavalla.

Asiantuntijoiden mukaan yhtenäinen Eurooppa-opetus vastaisi myös EU:n kesto-ongelmaan, kuinka tuoda unioni lähemmäksi kansalaisia.

EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuorisokomissaarit ovat kuitenkin katsoneet, että Eurooppa on jo nyt tarpeeksi läsnä jäsenmaiden koulujen opetuksessa kaikissa oppiaineissa.

Eurooppa-opetusta ei siksi ole heidän mukaansa syytä rajata epäluontevasti erilliseksi opintokokonaisuudeksi.

EU:ssa on jo nyt olemassa konkreettisia välineitä kulttuurien ymmärtämiseen ja kunnioitukseen, kuten erilaisia opiskelijavaihto-ohjelmia ja koulujen välisiä yhteistyöhankkeita.

Keskeistä on kaikkien pääsy kouluun. Maahanmuuttajien koulutus ja koulupudokkuus ovat esimerkiksi suuri haaste tämän päivän EU:ssa.

Tärkeää on myös turvata opetuksen tasokkuus Euroopassa. Pula pätevistä opettajista etenkin Italiassa ja Espanjassa on jo valtava, ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ongelma koko EU:n alueella kasvaa.

Eurooppalaiset arvot omaavat opettajat kun kasvattavat todellisia kosmopoliitteja.

Kansainvälisen Yehudi Menuhin -säätiö (IYMF) on viimeisen parin kymmennen vuoden ajan luonut kokemusten verkoston, jonka tavoitteena on tutustuttaa Euroopan ja muiden maiden ala-asteikäiset koululaiset kaikille kulttuureille yhteisiin arkkityyppeihin taiteiden avulla käyttämällä sanoja, musiikkia, leikkiä, kuvia, kirjoitettua tekstiä ja elokuvaa.

Ohjelmaan osallistuneet lapset ovat oppineet kuuntelemaan muita ja hyväksymään toiset. Verkosto on vähentänyt rasismia sekä väkivaltaa ja lujittanut koululaisten sosiaalisia siteitä..

Uteliaat lapset kitkevät stereotypioita taiteen keinoin. Lapsille syntyy todellinen taiteen ymmärrys, kyky nähdä maailmaa toisin silmin. Eivätkä pelkästään lapset ja taiteilijat työskentele yhdessä, vaan ohjelma opettaa myös opettajia ja vanhempia.

Mitro Repo huomauttaa, että Eurooppa-koulutus koskee kaiken ikäisiä.

“Varhaislapsuuden kasvatuksesta lähtien, lastentarhoista ikäihmisten hoitotaloihin. Tällä tavalla Euroopalla on tulevaisuus”, Repo muistutti.

Tuomas Muraja