Sotilaat kysyttyjä asiantuntijoita

Sotilaat kysyttyjä asiantuntijoita

Netissä toimivassa asiantuntijakeskustelupalvelussa Debattibaarissa keskusteltiin vuodenvaihteessa Isaf-kriisinhallintaoperaation alasajosta ja mission tuomista opetuksista.

Punnituista argumenteista käy ilmi, että Isaf on onnistunut ainakin mahdollistaessaan tyttöjen koulunkäynnin. Todettiin myös, että länsi on antanut omalta osaltaan mahdollisuuden Afganistanin hallinnolle ottaa vihdoin itse vastuuta kansalaistensa hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Sotilaallisesti ajatellen Suomi on kontribuutiollaan vahvistanut kansallista osaamistaan toimiessaan osana monikansallista operaatiota hieman vaativammassa operaatiossa. Sotilaat tekivät sen, mitä heiltä odotettiin, mutta siviilikriisinhallinta ei. Tähän vaikutti osaltaan isojen maiden kansalliset siviiliagendat sekä siviilijärjestöjen keskinäinen arvovaltataistelu ja epäluulo. Ilman Isafia siviilikriisinhallinnalla olisi ollut paljon turvattomampaa toimia.

Näin eivät arvioineet puolustusministeriön virkamiehet eivätkä suomalaissotilaita kriisialueelle lähettäneet poliittiset päättäjät vaan sotilaat.

Heillä on kokemukseen pohjaavia mielipiteitä, joita he osaavat tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Kaukana ovat ajat, jolloin sotilasasiantuntijat olivat hiljaa niin kauan, kuin poliitikot olivat ensin linjanneet keskustelun “oikean” suunnan.

Sotilasasiantuntijoista onkin tullut julkisuudessa kysyttyjä kommentaattoreita, koska he eivät kiertele lausunnoissaan. Varsinkin Ukrainan kriisi, Venäjän käymä informaatiosota ja epävakaus lähialueillamme ovat nostaneet sotilaiden kokemuksen ja asiantuntijuuden painoarvoa entisestään

Analyysit ovat perusteltuja, selkeitä ja kiemurtelemattomia. Sotilaat panevat ammattitaitonsa peliin ja ovat sanansa mittaisia. Maailmanpolitiikan selittäminen perustuu usein kykyyn tulkita julkisia lähteitä. Sotilasasiantuntijoiden ammattitaito syntyy siitä, että he osaavat yhdistellä relevanttia tietoa monipuolisen analyysin rakentamiseksi.

Ei siis ihme, että moni poliittinen päättäjä ulkoministeriä myöten on halunnut estää sotilasasiantuntijoiden ulostulot – jopa yrittämällä rajoittaa sananvapautta.

Sotilaiden sana kun tuntuu usein olevan se tolkun sana silloin, kun kansa haluaa tietää, mitä kriisiaikoina tapahtuu.

Olen kutsunut moneen otteeseen poliitikkoja Debattibaarin Isaf-keskusteluun – menestyksettä. Vastuuta ei haluta kantaa. Olisi näet mukavaa tietää, mitä mahdollisuuksia päättäjät näkivät Afganistanin-operaatiossa aikoinaan. Näin syntyisi aito yhteiskuntakeskustelu.

Tuntuu siltä, että politiikkakin kaipaisi sotilasasiantuntijuutta. Siviilivirkamiehet saavat kyllä asettua ehdokkaiksi vaaleissa, mutta ammattisotilailta tämä oikeus on viety. Sotilaat saavat toki olla ehdolla vaaleissa mutteivät ilman virallista puoluesidonnaisuutta. Ei kannattaisi.

Perusustuslaki 27 pykälä: “Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa toimivaa henkilöä.”
Rikoslaki 45 luku 19 pykälä kieltää sotilaita liittymästä poliittisiin puolueisiin kurinpitorangaistuksen uhalla.