Rauhanturvatausta avasi ovet Naton päämajaan
Tapasin entisen työnantajani, silloisen Naton pääsihteerin Jaap de Hoop Schefferin marraskuussa 2007 hänen työhuoneessaan Brysselissä.
Nuorelle kirjeenvaihtajalle sotilasliiton päämajan ovet avautuivat hyvin helposti sen jälkeen, kun olin kertonut palvelleeni Nato-operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa.
Jutun juurta syntyi heti alkuunsa, kun kerroin, että osa de Hoop Schefferin huoneen valokuvista oli minun ottamiani.
De Hoop Schefferin mukaan Suomi on erittäin luotettava ja tärkeä kumppani etenkin kriisinhallintaoperaatioissa.
”Tätä yhteistyötä tulisi entisestään syventää niin paljon kuin mahdollista, jotta Suomi pääsisi yhä aikaisemmassa vaiheessa osallistumaan myös operaatioiden suunnitteluun”, hän sanoi minulle myöntämässään haastattelussa.
De Hoop Scheffer muistutti, että Suomi on jo ollut täysin mukana Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen harjoituksissa, ja kaikki osapuolet ovat olleet Suomen panokseen ja ammattitaitoon enemmän kuin tyytyväisiä.
Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen tai hakuprosessin kestoon hän ei tietenkään tuolloin halunnut ottaa kantaa.
”En vastaa jos-kysymyksiin, koska silloin ottaisin kantaa Suomen sisäiseen keskusteluun”, de Hoop Scheffer perusteli.
Hänen mukaansa jäsenyyshakemus on täysin Suomen oma asia.
Kun vain noin neljännes suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, ei asiaa sotilasliittoon ole, koska yksi kriteeri jäsenyydelle on kansan tuki.
Sen sijaan asevelvollisuusarmeija ei ole de Hoop Schefferin mukaan haitaksi jäsenyydelle.
”Asevelvollisuusarmeija ei ole mikään este. Saksassakin on asevelvollisuus”, de Hoop Scheffer muistutti.
Hän tähdensikin lähinnä reserviläisistä koostuvien suomalaisten kriisinhallintajoukkojen laaja-alaista kokemusta ja pätevyyttä operaatioissa.