Omer pelkää kokevansa käännytetyn ja tapetun irakilaismiehen kohtalon
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) totesi 14.11.2019 Suomen syyllistyneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen.
Tapaus koskee irakilaista turvapaikanhakijaa, jolle Suomi antoi vuonna 2016 käännytyspäätöksen. Henkilö palasi Bagdadiin talvella 2017 ja tapettiin viikkoja paluunsa jälkeen.
EIT:n mukaan Suomen viranomaiset eivät arvioineet paluun aiheuttamaa riskiä riittävän perusteellisesti.
Näin Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa kaksi ja kolme. Toisen artiklan mukaan jokaisella on oikeus elää. Kolmas artikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EIT toteaa Suomen syyllistyneen kakkosartiklan rikkomiseen.
Tapaus ei ole ainutlaatuinen. Käännytettyjä on tapettu aiemminkin. Moni turvapaikanhakija odottaa karkotusta väkivallan keskelle.
Yksi heistä on somalialainen Yasin Nur Omer, joka saapui Suomeen syksyllä 2015 ja haki turvapaikkaa.
Terroristijärjestö Al-Shabaab yritti jo vuonna 2013 värvätä pääkaupunki Mogadishussa parturina toiminutta Omeria ilmiantajaksi. Parturi-kampaamo on tunnetusti paikka, jossa tieto kulkee. Omerin asiakkaina oli paljon viranomaisia ja hallinnon virkamiehiä.
Yasin Omer ei suostunut paljastamaan tietoja asiakkaistaan. Alkoi vaino. Pian myös Omerin perhettä ja sukua alettiin uhkailla.
Lausunnossaan maahanmuuttoviranomaisille Omer kertoi, kuinka oli täpärästi selvinnyt ampumavälikohtauksesta. Ramadanin aikaan vuonna 2013 Omeria seurattiin, kun hän vieraili ätinsä luona, entisessä kotitalossaan. Taloon tunkeutuneet miehet suuttuivat siitä, ettei Omer taaskaan suostunut ilmiantajaksi. Uhkailija ampui Omeria kohti. Lausunnossa todetaan, että välikohtauksessa Omer sai vammoja päähänsä ja jalkaansa mutta onnistui pakenemaan.
“Uhkailusoittojen jatkuminen uudessa asuinpaikassasi on epäuskottava”
“Al-Shabaab rekrytoi uusia taistelijoita riveihinsä pakolla, joskin pakkorekrytoinnin määrä on vähäisempi kuin aiemmin”, Maahanmuuttovirasto toteaa Omerin kielteisessä turvapaikkapäätöksessä.
“Pääkaupungissa pakkorekrytoinnin todennäköisyys on hyvin pieni ja se on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Al-Shabaab joutui vetäytymään sieltä vuonna 2011.”
“Kertomasi uhkailut ovat pääsääntöisesti suullisia”, Maahanmuuttovirasto kirjoittaa.
“Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikaksi sen, että sinua on entisellä kotialueellasi uhattu Al-Shabaabiin kuuluvien tuttujesi ja muutaman muun jäsenen toimesta uhkailemalla ja käymällä kotonasi uhkailemalla aseilla ja haavoittumisesi, mutta toiminnan ei voi katsoa olevan laajamittaista ja järjestäytynyttä Al-Shabaabin uhkaa sinua kohtaan. Uhkailusoittojen jatkuminen uudessa asuinpaikassasi on epäuskottava. Tapauksessasi mikään ei viittaa siihen, että olisit Al-Shabaabin näkökulmasta niin profiloitunut henkilö, että he etsisivät sinua kaikkialla Mogadishussa tappamis- tai vahingottamistarkoituksessa.”
Omeria väkivaltainen pakkorekrytointi kuitenkin ahdisti. Hän päätti paeta. Pakomatkallaan Omer sai yhä uhkailevia puheluita.
Matka kulki Iranin ja Turkin kautta Pohjois-Makedoniaan, josta hän jatkoi euroopan halki Suomeen. Taival kesti kolme kuukautta. “Maksoin matkanjärjestäjälle 5000 dollaria”, Omer sanoo kauppakeskuksen kahvilassa muhkea nippu asiakirjoja ja todistuksia edessään.
Ismail Ali ammuttiin kuoliaaksi Mogadishun kadulle
Omer pakeni pelkoa mutta joutuu nyt pelkäämään Suomessa kokevansa tapetun irakilaismiehen kohtalon. Viranomaiset ovat karkottaneet Suomesta hänen kaltaisiaan ennenkin. Käänytetyn irakilaismiehen tapaus ei ole ainutlaatuinen. Omerin mielessä on somalialaisen Abdirahman Ismail Alin tarina.
Hänkin saapui Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijana.
Myös hän kouluttautui, pelasi jalkapalloa ja teki kaikkensa kotiutuakseen Suomeen.
Hän sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Vaikka Ismail Ali oli valittanut päätöksestä, hänet käännytettiin Mogadishuun viime kesänä.
7.5.2019 hänet ammuttiin kuoliaaksi kaupungin kadulle. Sotilasvaatteisiin sonnustautunutta tappajaa ei ole tavoitettu.
Virheellisten turvapaikkapäätösten määrä noussut
Omerin kaltaisten turvapaikanhakijoiden tilannetta ei helpota se, että virheellisten turvapaikkapäätösten osuus ja määrä on noussut neljä viime vuotta.
Ylen uutisten mukaan hallinto-oikeudet tekivät viime vuonna 6 804 ratkaisua muutoksenhakuun tulleista Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä. Kaikkiaan 330 päätöstä palautettiin Maahanmuuttovirastolle laintulkinta- tai menettelyvirheen vuoksi.
Laintulkinta- tai menettelyvirhe tarkoittaa, että Maahanmuuttovirasto ei ole hallinto-oikeuden mielestä selvittänyt turvapaikan tarvetta riittävän perusteellisesti tai sitten virasto on tulkinnut lakia väärin päätöstä tehdessään.
Omer ei saa valtiolta senttiäkään tukea
Vuonna 1990 syntynyt Yasin Nur Omer ei jäänyt toimettomaksi Suomeen saavuttuaan vaan suoritti peruskoulun vuonna 2018 ja ryhtyi sen jälkeen opiskelemaan rakennusalaa Omnia-ammattiopistossa. Nyt hän on saanut opiskeluoikeuden merkonomin tutkintoon.
Kirjoitin kesäkuussa 2019 Omerin työtilanteesta Seura-lehteen otsikolla: “Saako paperiton olla työhaluinen? Turvapaikanhakija joutuu turvapaikkahakemuksen tehtyään 3–6 kuukauden karenssiin”.
Viimeisen kahden vuoden aikana hän on joka arkipäivä tehnyt lähinnä Vantaalla ja Helsingissä seitsemästä puoli kolmeen keittiöapulaisen töitä ehtiäkseen neljäksi ammattikouluun Espoon keskukseen.
Yasin Omer ei saa Suomen valtiolta senttiäkään tukea, sillä hän elättää itsensä ja maksaa opiskelunsa ja asianajokulunsa 11,50 euron tuntipalkallaan. Hän on tehnyt keittiö- ja siivoustöitä kouluissa ja yrityksissä. Vuosiansiot nousevat verotietojen mukaan 30 000 euroon. Hänen työnantajansa ovat työtodistusten mukaan olleet hänen panokseensa tyytyväisiä.
Omer on hakenut Suomesta turvapaikkaa kolme kertaa. Kahdesti kotimaansa turvattoman tilanteen perusteella. Kerran hän on laatinut oleskelulupahakemuksen oman lakimiehensä kehotuksesta työnteon perusteella. Kielteinen päätös on tullut kaikissa tapauksissa. “Silloin viranomaiset ovat ottaneet yhteyttä työnantajaani ja ilmoittaneet, että työnteko-oikeus osaltani päättyy”, Omer sanoo.
Oleskeluluvan hakeminen maksaa noin 500 euroa. Turvapaikan hakeminen ei maksa mitään, ja uusintahakemus valituskäytäntöineen on mahdollistanut hänen työntekonsa uuden prosessin ollessa kesken.
Uusi laki hämmentää
Sisäministeriö halusi uusintahakemukset kuriin kesäkuun 2019 alusta voimaan tulleen lain turvin. Aiemmin työ saattoi jatkua, kun haki uudestaan turvapaikkaa.
“Niiden henkilöiden kohdalla, joiden prosessi on ollut vireillä ennen kesäkuuta, sovelletaan aiempaa lakia”, Jaakko Reinikainen Maahanmuuttovirastosta muistuttaa.
Vain ensimmäinen uusintahakemus pysäyttää käännytysprosessin. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen työnteko-oikeus päättyi ennen muutosta vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Nyt hakija joutuu 3-6 kuukauden karenssiin.
Passittomalle tulee puolen vuoden karenssi hakemuksen jättöpäivästä. Työnantaja on velvollinen soittamaan Maahanmuuttovirastoon ja tiedustelemaan työnteko-oikeutta.
“Uusintahakemuksia voi periaatteessa tehdä rajattoman määrän, mutta nykyinen laki on ilmeisesti haluttu, jotta järjestelmän väärinkäytöksiltä vältyttäisiin”, Reinikainen sanoo.
Viranomaiset eivät tunnu tietävän, miten nykyisessä tilanteessa tulisi parhaiten toimia. Salassapitovelvollisuuden vuoksi Maahanmuuttovirasto ei anna asiakkaasta tietoja eikä ota kantaa yksittäistapauksiin edes silloin, kun henkilö on itse tuonut asian julkisuuteen.
Kun turvapaikkaa ei myönnetä, työnteko-oikeus loppuu siinä vaiheessa, kun korkein hallinto-oikeus ei pysäytä käännytystä.
Työssä täyttyvät vaaditut 37,5 tuntia viikossa
Muukalaispassia Omer ei ole saanut, sillä viranomaisten mukaan hän voi hakea kotimaansa passia. Ongelma on, ettei Somalian passia pidetä Suomessa virallisena matkustusasiakirjana tai henkilöllisyystodistuksena.
Oleskelulupaa työn perusteella voi hakea vain passin kanssa, mikä on Omerin ja monen muun ongelma, koska Suomi ei enää juurikaan myönnä muukalaispasseja.
Työntekijän oleskeluluvan luulisi heltiävän helposti, sillä vuorolistojen mukaan hänen työssään täyttyvät vaaditut 37,5 tuntia viikossa.
“Ulkomaalaislakiin on lyhyessä ajassa tehty kymmeniä muutoksia, mikä on nostanut turvapaikanhakijan todistuskynnystä. Tällöin kokonaiskuvaa hakijan tilanteesta on yhä vaikeampi hahmottaa. Uusintahakemukset pitäisi nähdä mahdollisuutena, se olisi kaikkien kannalta reilu prosessi. Nykyinen systeemi vain luo paperittomuutta”, turvapaikanhakijoita avustava aktivisti Yasmin Yousuf kertoo.
Työtä tehty vuosia, veroja maksettu, mutta se ei Suomelle kelpaa
Omerin kaltaisia on Suomessa iso joukko. Hän vilauttaa 54 turvapaikanhakijatuttunsa listaa. Kaikki ovat samassa tilanteessa: työtä on tehty vuosia, veroja maksettu, mutta se ei Suomelle kelpaa.
Uusi hallitus on luvannut tarttua ongelmaan niin, että kielteisen päätöksen saanut työllistynyt turvapaikanhakija voisi entistä helpommin laillistaa oleskelunsa työntekijän oleskeluluvan turvin. Tähän uudistuksen menee kuitenkin vielä aikaa.
Toinen kysymys on, aikooko hallitus helpottaa muukalaispassin saantia, sillä ilman sitä työntekijän oleskelulupaa ei heru.
Karkotuksen uhkaa uusintahakemusten tekeminen ei poista. “Minulla on osoite vastaanottokeskuksessa, johon viranomaiset ovat säännöllisesti yhteydessä. Lähtö voi tulla koska tahansa”, Omer tietää.
Tuomas Muraja