Otteita runsaasta palautetulvasta
Olen saanut useilta kymmeniltä tuntemattomilta lukijoilta rakentavaa palautetta kirjastani. Yksityisviesteissä nykyisillä ja entisillä rauhanturvaajilla ja kriisinhallintaveteraaneilla on ollut paljon sanottavaa.
Myös palvelustoverini ja muut tutut ovat kommentoineet teostani seikkaperäisesti.
Palaute on ollut järjestään kiittävää, vaikka en pelkää ottaa vastaan kovaakaan kritiikkiä.
Närkästyneet kantaupseerit eivät uskalla henkilökohtaisesti ottaa yhteyttä. Joillain keskustelupalstoilla ja kautta rantain kuultujen keskustelujen perusteella moni pragmaattinen upseeri, yleensä majurin arvoinen sotilas on ihmetellyt passiivis-aggressiiivisesti, onko minulla “lupaa kirjoittaa kirjaa operaatioista”, vaikka kellä tahansa rauhanturvaajalla on oikeus antaa haastatteluja ja kertoa tunnelmia omasta asemastaan (kuitenkin niin, ettei operaatioturvallisuus vaarannu). Happamat kommentit paljastavat upseerien suuttumuksen lähinnä siihen, etteivät he pääse komentelemaan minua.
Tilanne kertoo osuvasti sen, että teokselleni on ollut tilausta. Kirja on saanut ihmiset käsittelemään kokemuksiaan.
Epäkohdista vastuussa olevat henkilöt ovat puolestaan olleet hiljaa. Moni palautteenantaja onkin asiaa ihmetellyt.
Minua vastuunpakoilu ei enää jaksa ihmetyttää ollenkaan.
Alla otteita palutetulvasta. Lisää saa lähettää!
“Näin rauhanturvaajan näkökulmasta kirja oli hyvä. Oli tosi hauska huomata, että vaikka minä palvelin eri vuonna ja eri operaatiossa, rauhanturvaaminen on sinänsä hyvin samanlaista.”
“Voin allekirjoittaa työn yksipuolisuuden ja tylsyyden ja koulutuksen jakautuneisuuden alempaan tasoon. Näin yliopistomiehenä, välillä oikein hävettää nämä rasististet huudot ja tiettyihin asioihin todella yksinkertainen suhtautuminen. Näitä kyllä tulee myös majurien suusta. Ja ne upseerien yhdyssanavirheet kalvoissa! Eli ihan sama meno täällä UNIFIL-operaatioissa.”
“Porukka ei välttämättä uskalla kertoa ihan kaikista ajatuksista ja tuntemuksista viimeisen päivän tarkastuksessa. On vallalla sellainen uskomus, että tätä kautta voi saada huonon leiman omiin papereihin, ja siten seuraava operaatio ei välttämättä enää toteutuisi. Sama asia on palveluksessa, ei välttämättä uskalleta kritisoida esimiehiä, koska huonoon maineeseen joutuessa arvostelu voidaan myös helposti kirjoittaa huonoksi. Ei kauhean toimiva systeemi mielestäni, jos nämä pitävät paikkansa.”
“Jo vuonna 1992 lehdessä kerrottiin Libanonissa palvelleiden suuresta itsemurhatilastosta. Suomessa ei ole ikinä tutkittu asiaa kunnolla. Pitäisi kysellä julkisesti median kautta valtakunnallisesti, onko kenenkään rauhanturvaajana palvellut omainen kuollut oman käden kautta. Tilastot voisivat järkyttää!”
“Puhuin itsemurha-aiheesta vuonna 1994 silloisen Sinibarettiliiton hallitukselle, ja ihmiset nauroivat päin naamaa.”
“En osannut odottaa, että vanhat asiat tulevat vielä kummittelemaan.”
“Oma aikani alhaalla opetti minua monella tapaa, mutta vasta, kun luin kirjasi, moni asia on loksahtanut tavallaan kohdilleen.”
“Tulen kirjasi lukemaan, mutta vielä rohkeus ei ole riittänyt. Taitavat wanhat asiat palata uniin. Tiedät, mitä tarkoitan.”
“On hyvä, että epäkohtia vihdoin nostetaan esiin.”
“Harmi, että olet jo kirjaa väkästellyt. Minulla olisi ISAF:n asioista paljonkin kerrottavaa.”
“Lukasin juuri ton sun kirjas, hyvä tuotos. Ite olin Maimanassa 2010-11, ja meitä sanottiin edelleen rosvoiksi.”
“Poikani arvostaa paljon kirjaasi ja realistista tapaa kuvata rauhanturvaajan arkea.”
“Nyt olen päättänyt, että jaksan katsoa tämän korvausfarssin loppuun asti, vaikka tuntuu ettei Valtiokonttorille kukaan mitään mahda. Valtio valtiossa!”
“Se oli hyvin kirjoitettu ja tuo monia asioita oikeassa valossa esille.”
“Olisi suotavaa ja odotettavaa että joukolle jaettaisiin asianmukaiset ja säänmukaiset varusteet, jotka ovat sitten sääntöjen mukaiset, ettei kenenkään everstiluutnantin tai majurin tarvitsisi vetää hernettä nenään, kun he itse työskentelevät liki 8-tuntisen työpäivän siistissä sisätyössä. Tälläiset pienet asiat ovat murentaneet joukon vähäistäkin motivaatiota palvella tässä kyseisessä operaatiossa.”
“Monia samaistumisen tunteita kirja toi mieleen huonosta johtamisesta koti-ikävään ja supaupseerien sekoiluun.”
“Kiitos, että tuot esille huolen rauhanturvaajien kuntoutumisesta, sun ansiosta asia on ainakin jonkin aikaa esillä ja tuo esille epäkohtia, jotka on syytä korjata pikimmiten.”
“Nykyään edes täällä Libanonissa ei muuten ole näitä hiutaleperinteitä, mikä on kyllä ihan hyvä. Tämä kertoo varmaan osaltaan jonkin verran rauhanturvaajasukupolven vaihtumisesta.”
“Toivottavasti aiemmista virheistä on Valtiokonttori oppinut ja ei tulisi suurempia ongelmia.”
“Tsemppiä jatkoon!! Hienoa, kun joku avaa suunsa ja puhuu rehellisesti!”
“Luin kirjasi suurella mielenkiinnolla. Hyvä, että nostat esille rauhanturvaajien ja sotilaiden hyvinvoinnista huolehtimisen ja erityisesti psyykkisen tuen. Olihan se aikamoista, kun pommi-iskun jälkeen Suomesta tuli sotilaspappi paikalle, norjalaiset lähettivät puolentusinaa kriisiterapioihin erikoistunutta henkilöä jälkihoitoa antamaan. He järjestivät ainakin suomalaisille siviileille myös keskusteluita.”
“Ja isommalla tykillä vois vielä ampua tosta veteraanihommasta. Ihmiset on jätetty.”
“Avoin ja rehellinen.”
“Se oli vaan hienoa minusta, kun otit huomioon myös nämä köökkityöläiset ja raatajat.”