Ranskalaisbierologi ihastui Suomen olutkulttuuriin
Ranskalainen olutasiantuntija, kirjailija ja toimittaja Gilbert Delos ihailee Suomen vireää olutkulttuuria.
Kuluvan viikon alussa ensi kertaa Suomeen vierailulle tullut Delos tutustui helsinkiläisiin pienpanimoihin olutkirjailija Mikko Salmen kutsusta ja hämmästeli valikoiman laajuutta.
”Turha toivoa, että ranskalaisessa olutravintolassa olisi tarjolla kaikkia erikoisuuksia alesta vehnäoluihin”, Delos sanoo.
Delos vertaili etenkin eri porttereita keskenään. Bryggeri-panimon savuinen portteri teki ranskalaiseksperttiin selvästi suuren vaikutuksen.
”Kuiva ja monipuolinen. Maku viipyy pitkään. En välitä liian sokerisista oluista”, Delos arvioi.
Suurin syy, miksi Delos Suomeen viimein saapui, on kuitenkin sahti, yksi maailman vanhimmista oluttyyleistä.
Nelisen vuotta sitten Delos antoi suomalaiselle ruisoluelle harvinaiset täydet pisteet, kolme tähteä.
”Sahdissa on sielu, identiteetti. Se on erikoisuus, kuten belgialainen lambic. Toista samanlaista tyyliä ei ole. Tuollaisesta harvinaisuudesta moni olutmaa voi vain unelmoida. Sillä on oma tarinansa”, Delos kuvailee.
Bierologin mukaansa tärkeintä oluessa on aromi.
”Oluen alkuperäinen tehtävä on sammuttaa jano, joten raikkaus on myös tärkeä piirre”, Delos lisää.
Mies väittää tietävänsä, mistä puhuu, sillä lukuisten olut- ja viskiarvioiden ja -teosten lisäksi hän on kirjoittanut kokonaisen kirjan ”mauttomista” vodkista. Hankkeen aikana kävi yhä selvemmäksi, että vodkatehtaat pyrkivät häivyttämään juomalle ominaisen maun eri kikoilla, joko maustamalla tai tekemällä siitä niin ”kliinisenmakuisia kuin mahdollista”.
”Juomassa pitää olla makua”, Delos toistaa.
Hänen mukaansa Ranska ei ole vielä yltänyt Suomen tasolle olutkulttuurissa mutta tulee hyvää vauhtia perässä.
”Ranskassa olut hakee yhä paikkaansa. Sitä ei vielä tuoda ruokapöytään. Viini pysyy ykkösenä, koska se pystyy kilpailemaan veroetunsa ansiosta”, Delos harmittelee.
Hän muistuttaa, että olut ja viini ovat hyvin erilaiset tuotteet. Olutta voi tehdä joka paikassa. Viiniä voi taas kasvattaa vain köynnöksille suotuisilla alueilla. Huonosta sadosta ei ole välttämättä haittaa oluelle. Oluen salaisuus on maustamisessa, perusraaka-aineet ovat aina samat hiiva, vesi, mallas ja humala.
Ranskassa on nykyisin 500 panimoa, mikä on Delosin mukaan jo paljon.
”Ranskassa arvostetaan paikallistuotteita juustosta siideriin ja hunajasta viiniin. Siksi myös lähiolut on arvossaan ja sillä menee aika hyvin”, Delos kertoo.
Viimeksi korsikalaispanimo Pietran olut on ollut jättimenestys.
”Korsikan esimerkki kertoo siitä, että olutta arvostetaan jo muuallakin kuin Pohjois-Ranskassa Belgian kupeessa ja Alsacessa Saksan rajalla”, Delos riemuitsee.
Tuomas Muraja, 9.10.2013