Miten juuri Muraja sattui valikoitumaan perustulokokeiluun?

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olin niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin. Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista sai kuukausittain 560 euron perustuloa kahden vuoden ajan.

Suomen hallitus halusi selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon. Työtön sai kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän uskottiin kannustavan työttömiä myös pienipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Annoin Ilta-Sanomille haastattelun 28. tammikuuta 2017, jossa kerroin kokemuksistani perustulonsaajana. Lehtijuttu on otsikoitu: “Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin”

Satuin olemaan yksi näistä henkilöistä, sillä tuolloin minulta oli juuri loppunut apuraha ja virallisesti olin työnhakija. Työtuloni koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Minulla on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin minulle on maksettu työttömyysetuutta.

Koska olin kirjoittamassa aiheesta kirjaa Perustulokoe-eläin, oli kiintoisaa nähdä, millaista palautetta lehtijuttu saa. Selvisi ainakin se, ettei lukijoilla ole juuri minkäänlaista käsitystä, mitä tällä ihmiskokeella yritettiin selvittää.

Päätin vastata Ilta-Sanomien nettisivujen kommenttiketjussa esitettyihin kysymyksiin. Olen jo etukäteen pahoillani toistosta vastauksissa, mutta kommentoijat eivät ole lukeneetkaan haastatteluani.

“Miten ‘palkittu toimittaja ja tietokirjailija’ noin ylipäänsä onkin päätynyt tuohon perustulokokeilun kohderyhmään? Luulisi noin pätevällä miehellä olevan kysyntää. Mites tässä nyt näin kävikään? Koko kansalaispalkkakokeilu sai ihan käänteisen muodon, kun muutamat valitut oli saatu ‘turvattua’. Kokeilu taitaa jäädä harvoille ja varsin valituille.”

Kokeilussa perustulon saivat kaikki kokeiluun valitut henkilöt. 2000 henkilön otanta kohdentui tietyin rajauksin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin, joille Kela oli maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät olleet saaneet etuutta lomautuksen vuoksi.

Kokeilun mukaisen perustulon saivat kaikki kokeiluun valitut riippumatta siitä, työllistyivätkö he valintansa jälkeen. Kokeiluun ei siis valittu esimerkiksi niitä, jotka olivat valintahetkellä töissä tai jotka saivat ansiosidonnaista päivärahaa.

Nyt kokeiltu järjestely oli eräänlainen yhdistelmä, kompromissi erilaisista malleista. Kokeilusta ei voinut kieltäytyä.

Kansalaispalkkakäsitettä tuntuvat viljelevän ne tahot, jotka haluavat pilkata ja vähätellä perustulomalleja. Käsittääkseni jotkut ajatukset kansalaispalkasta perustuvat perustulon kaltaiseen tukeen, mutta se sellaisissa malleissa maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyödyllistä työtä, jollaista olisi vaikkapa toiminta kansalaisjärjestöissä. Kansalaispalkka voisi olla myös huomattavasti suurempi kuin pelkkä kaikille suoraan maksettava perustulo. Ideana on kaiketi myös se, että aiemmat sukupolvet ovat panoksellaan rakentaneet niin vauraan yhteiskunnan, että kaikille olisi varaa maksaa kansalaispalkkaa työn tehostumisen myötä. Ajatuksena on niin ikään aktivoida ihmisiä toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, jossa toki moni kaltaiseni toimii jo nyt vapaaehtoispohjalta.

“Miten työttömyyteen liittyy ‘nyt en enää valikoi töitä’ -asenne . Olikohan tuokin kokeilu ajateltu työttömien kannustamiseen, vai työttömien eriarvoistumiseen.”

Perustulolla olleen ei tarvinnut miettiä, minkälaista työtä kannatti ottaa vastaan, koska mikään vastaanotettu työ ei vähentänyt perustuloa. Siksi ei tarvinnut valikoida töitä.

Tämän ihmiskokeen vaikutukset ovat omalla kohdallani olleet psykologisesti hyvin myönteiset. Paljon mieluummin otan perustulon kuin vanhan järjestelmän monimutkaisine lomakkeineen. Aiemmin pelkkä riski tukien menettämisestä ja huoli niiden uudelleen hakemisen vaivasta estivät pienten työkeikkojen vastaanottamisen. Byrokratia oli sellainen, ettei ihan kaikkia pikkutöitä kannattanut tai uskaltanut ottaa vastaan.

Comments are closed.