Kela katsoo työttömyyteni yrittäjyydeksi

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olin niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin. Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista sai kuukausittain 560 euron perustuloa kahden vuoden ajan.

Suomen hallitus halusi selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon. Työtön sai kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän uskottiin kannustavan työttömiä myös pienipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Annoin Ilta-Sanomille haastattelun 28. tammikuuta 2017, jossa kerroin kokemuksistani perustulonsaajana. Lehtijuttu on otsikoitu: “Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin”

Satuin olemaan yksi näistä henkilöistä, sillä tuolloin minulta oli juuri loppunut apuraha ja virallisesti olin työnhakija. Työtuloni koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Minulla on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin minulle on maksettu työttömyysetuutta.

Koska olin kirjoittamassa aiheesta kirjaa “Perustulokoe-eläin”, oli kiintoisaa nähdä, millaista palautetta lehtijuttu saa. Selvisi ainakin se, ettei lukijoilla ole juuri minkäänlaista käsitystä, mitä tällä ihmiskokeella yritettiin selvittää.

Päätin vastata Ilta-Sanomien nettisivujen kommenttiketjussa esitettyihin kysymyksiin. Olen jo etukäteen pahoillani toistosta vastauksissa, mutta kommentoijat eivät ole lukeneetkaan haastatteluani.

“Ihmeellistä, että ei ole katsottu yrittäjäksi, jolloin nuo keikkailut/kikkailut verotuksen/ansiotulojen suhteen olisi pitänyt huomioonottaa perustuloa myöntäessä. Onko tuo kepluttelijoiden uusi veroton maksusuoritus palkkionimikkeellä ihan ok? Palkkioina otettava korvaus verovapaata tuloako, silloinhan kaikki työntekijät voisivat pyytää työnantajaa maksamaan palkan ‘palkkioina’, tehdystä palveluksesta?”

Törmätään määrittelyn vaikeuteen siinä, mikä katsotaan työksi. Soitan silloin tällöin sekä yksin että yhtyeitteni kanssa ravintoloissa. Epäselvää on, olenko töissä käyvä muusikko, joka ei ole silloin oikeutettu työttömyystukiin. Kun keikkaliksasta jää verojen ja eläkemaksujen jälkeen käteen 50 euroa, ei oikein työstä voi puhua.

Virkailijasta riippuen minut katsotaan milloin työttömäksi, milloin yrittäjäksi – milloin pätkätyöllistyneeksi, milloin apurahansaajaksi.

Itsensätyöllistäviä järjestelmä ei tunne ollenkaan, joten kaikki heitä koskevat päätökset tehdään pääsääntöisesti summanmutikassa. Olisi kiva nähdä lukuja siitä kuinka iso tämä kasvava joukko todella on.

Perustulokokeilun jälkeen olen asioinut taas taajaan eri virkailijoiden kanssa. Joka kuukausi joudun selittämään, mikä tilanteeni on, kun toimeksiantaja ei maksa ajoissa tai ”oho, unohtaa maksaa” jo tehdystä työstä. Hiljattain TE-toimistosta soitettiin, että olen saanut yritystuloa koko helmikuun ajan. Kela on nyt pyytänyt asiasta selvitystä työvoimapoliittista lausuntoa varten.

Irvokkainta on, että kyse on Kelan omasta lehdestä eli Sosiaalivakuutuksesta, johon kirjoitan kolumneja. Helmikuussa sain yhden palkkion, 400 euroa. Tämän takia olen ”yrittäjä”, toki ilman y-tunnusta. Laskutan kyllä ihan henkilökohtaisella verokortillani.

Sama ruljanssi odotettavissa ensi kuussa siis. Kaikki lykkääntyy selvityksien ja lausuntojen vuoksi. Lykkäyksillä ei kyllä makseta asumista eikä ruokaa vaan perintämaksuja kuluineen. Ja on mahdollista, etten täytä kolumneillani ja lehtijutuilla aktiivimallin kriteerejä, koska en tee töitä tarpeeksi monta tuntia ja kirjojen kirjoittaminen ei ole oikeaa työtä vaan harrastus.

Comments are closed.