Perustulokokeilusta ei voinut kieltäytyä

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olin niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin. Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista sai kuukausittain 560 euron perustuloa kahden vuoden ajan.

Suomen hallitus halusi selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon. Työtön sai kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän uskottiin kannustavan työttömiä myös pienipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Annoin Ilta-Sanomille haastattelun 28. tammikuuta 2017, jossa kerroin kokemuksistani perustulonsaajana. Lehtijuttu on otsikoitu: “Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin”

Satuin olemaan yksi näistä henkilöistä, sillä tuolloin minulta oli juuri loppunut apuraha ja virallisesti olin työnhakija. Työtuloni koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Minulla on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin minulle on maksettu työttömyysetuutta.

Koska olin kirjoittamassa aiheesta kirjaa “Perustulokoe-eläin”, oli kiintoisaa nähdä, millaista palautetta lehtijuttu saa. Selvisi ainakin se, ettei lukijoilla ole juuri minkäänlaista käsitystä, mitä tällä ihmiskokeella yritettiin selvittää.

Päätin vastata Ilta-Sanomien nettisivujen kommenttiketjussa esitettyihin kysymyksiin. Olen jo etukäteen pahoillani toistosta vastauksissa, mutta kommentoijat eivät ole lukeneetkaan haastatteluani.

“Vaikka malli olisi miten hieno, kannustava, inhimillinen ja oikeudenmukainen, on täysin selvää ettei se ole tästä maailmasta. Epärealistisuudessaan tämä kokeilu hakee vertaistaan. Olisi jopa halvempaa kokeilla sitä, että poistetaan tuloverot kokonaan kansalta ja katsotaan vaikutukset.”

Perustulokokeilu oli toki siinä mielessä epärealistinen, että koko perustulon sai pitää, vaikka olisi työllistynyt täysipäiväisesti. Kokeilu voi kuitenkin johtaa kohti perustulomaista politiikkaa, jolla vähennetään byrokratiaa ja tuen katkonaisuutta esimerkiksi yhdistelemällä etuuksia, kuten vaikkapa strartti- ja sosiaaliturvarahoja. Jos perustulo otettaisiin joskus laajemmin käyttöön, se perittäisiin todennäköisesti takaisin verotuksella, kun palkkatulot nousevat tietyn rajan yli.

Verotus oli iso ongelma, koska sitä ei saatu mukaan kokeiluun.

Veroprosentit ja tapa verottaa pysyivät perustulokokeilijoilla kutakuinkin samanlaisina kuin nykyjärjestelmässä. Se on sääli, sillä sosiaaliturvan uudistaminen tarvitsee myös verotuksen uudelleensuunnittelua.

“Millä perusteilla ehdokkaat kokeiluun valittiin? Kuka valinnan teki? Aikaisemmin luulin, että valinta tehtiin arpomalla.”

Perustulokokeiluun arvottiin 2000 henkilön kohdennettu otos eli 25–58-vuotiaat työttömät henkilöt, jotka saivat alinta mahdollista työttömyysetuutta eli työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa vuoden 2016 marraskuussa. Kokeesta ei voinut kieltäytyä. Koehenkilöt saivat kuukausittain 560 euroa perustuloa kahden vuoden ajan. Perustulo oli veroton etuus, eikä koehenkilöiden työtulojen verotukseen tehty muutoksia.

Comments are closed.