Tekeekö perustulo työttömistä työtävieroksuvia keplottelijoita?

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olin niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin. Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista sai kuukausittain 560 euron perustuloa kahden vuoden ajan.

Suomen hallitus halusi selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon. Työtön sai kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän uskottiin kannustavan työttömiä myös pienipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Annoin Ilta-Sanomille haastattelun 28. tammikuuta 2017, jossa kerroin kokemuksistani perustulonsaajana. Lehtijuttu on otsikoitu: “Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin”

Satuin olemaan yksi näistä henkilöistä, sillä tuolloin minulta oli juuri loppunut apuraha ja virallisesti olin työnhakija. Työtuloni koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Minulla on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin minulle on maksettu työttömyysetuutta.

Koska olin kirjoittamassa aiheesta kirjaa “Perustulokoe-eläin”, oli kiintoisaa nähdä, millaista palautetta lehtijuttu saa. Selvisi ainakin se, ettei lukijoilla ole juuri minkäänlaista käsitystä, mitä tällä ihmiskokeella yritettiin selvittää.

Päätin vastata Ilta-Sanomien nettisivujen kommenttiketjussa esitettyihin kysymyksiin. Olen jo etukäteen pahoillani toistosta vastauksissa, mutta kommentoijat eivät ole lukeneetkaan haastatteluani.

“Jos kaikki työtävieroksuvat näin elätetään, poikii se lisää työtävieroksuvia keplottelijoita. Kukahan nämä elatusmaksut sitten viime kädessä maksaa,kun kaikki ovat perustulon saajia? Meillä on jo nyt kolmannen polven ‘työttömiä.’”

Työttömyyden juurisyy ei ole työhaluttomuus. Ihmisen arvo on muu kuin työsuorite tai hinta. On monia syitä, mikseivät kaikki pysty samaan panokseeen. Syrjäytymis- ja osattomustutkimukset osoittavat että kyöyhyys periytyy. Omien etuoikeuksien tunnistaminen tuo ratkaisuja työttömyyden perusongelmiin.

Teknologian tuoma muutos luo mahdollisuuksia. Kun aikaa vapautuu, on muita alueita, jotka kehittyvät. Vapaa-aika tuo myös työpaikkoja, ja hyvinvointi lisääntyy. Lisäksi Suomi on vapaaehtoistyön suurmaa; talkoohenki elää vahvasti seuroissa ja yhdistyksissä.

Pieni joukko työstäkieltäytyjistä on nostettu hälyttäväksi merkiksi. Talkoohenkeä vaaditaan kaikkein köyhimmiltä. Nousukautena talouteen vaaditaan uutta vaihdetta silmään.

Yksittäistapaukset “työtävieroksuvista laiskureista” antavat kiinnostavia näkökulmia, aiheuttavat someraivon ja saavat jopa presidentin keräämään irtopisteitä. Se on epäreilua yhteiskuntakeskustelua, joka ei edusta valtavirtaa.

Ei ole olemassa näyttöä siitä, että rankaisemisella olisi myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Asiaa on myös hyvin vaikeaa tutkia, mutta kun sitä on selvitetty muun muassa nuorten ammattikoululaisten keskuudessa, keppi tuotti negatiivisen vaikutuksen eli lannisti lisää eikä aktivoinut.

Kun julkiseen keskusteluun ovat tulleet poliittisesti latautuneet ilmaisut ja työttömiä rankaiseva aktiivimalli yhteiskunnassa, jossa etuuksien taso ei ole noussut samassa tasossa muun talouden kanssa, eriarvoisuuden ja epäreiluuden kokemus ovat uhka koko suomalaiselle hyvinvoinnille.

“Ei voi olla totta. Valtion vero- ja velkarahoilla elätetään tekemättä mitään.”

Minun oli ansaittava 1 500 euroa kuussa perustulon päälle, jotta saan maksettua vuokran.

Maailmalla on vuosikymmeniä kehitelty erilaisia perustulo­malleja erilaisin tavoittein, esimerkiksi purkamaan tukiviidakkoa tai pelastamaan ihmiset palkkatyöltä. Toistaiseksi käyttökelpoista mallia sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi perustulolla ei ole löytynyt.

Tarkkaan katsottuna Suomen perustulokokeilu ei edes kokeillut perustuloa. Kokeilussa jaettava perustulo korvasi vain perustyöttömyysturvan. Se ei myöskään ottanut huomioon ­perustulon vaikutuksia henkilön verotukseen. Tuloksista ei saada tietää, olisiko kaikille ­jaettava perustulo realistinen vai ei. Kela onkin toivonut, että kokeilua voisi laajentaa.

Kahden vuoden aikana seurattiin, edistäisikö tämä työttömien työllistymistä varsinkin pienituloisiin ja satunnaisiin töihin. Perustulon tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja eli tilanteita, joissa ei kannata ottaa vastaan palkkatyötä tai ryhtyä yrittäjäksi, koska ­käteen jäävät tulot jäisivät etuuksien pienentyessä pienemmiksi kuin työttömänä.

Lähes kaikki valtiot maailmassa ovat velkaisia ja elävät velkarahalla.

Comments are closed.