Jos sinullekin kelpaisi perustulo, miksi et kannata sitä?

Voitin Kelan arpajaisissa eli pääsin osaksi vuodenvaihteessa 2017 aloitettua perustulokokeilua. Olin niitä harvinaisia pätkätyöttömiä freelancereita, joille tämä mahdollisuus suotiin. Kokeilussa 2 000 suomalaista aikuista sai kuukausittain 560 euron perustuloa kahden vuoden ajan.

Suomen hallitus halusi selvittää, saako töitä helpommin, kun työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vaihdetaan perustuloon. Työtön sai kokeilun kestäessä pitää perustulonsa kokonaisuudessaan, vaikka hän olisi saanut työpaikan. Tämän uskottiin kannustavan työttömiä myös pienipalkkaisiin ja satunnaisiin töihin.

Annoin Ilta-Sanomille haastattelun 28. tammikuuta 2017, jossa kerroin kokemuksistani perustulonsaajana. Lehtijuttu on otsikoitu: “Rosa Meriläisen puoliso Tuomas Muraja saa valtiolta 560 e/kk tekemättä mitään – perus­tulo­kokeiluun valinta lopetti töiden valikoinnin”

Satuin olemaan yksi näistä henkilöistä, sillä tuolloin minulta oli juuri loppunut apuraha ja virallisesti olin työnhakija. Työtuloni koostuvat vapaana kirjoittajana ansaitusta freelancertulosta, luennoista sekä eri tahoilta myönnetyistä apurahoista. Minulla on satunnaisia, lyhyitä työttömyyskausia, jolloin minulle on maksettu työttömyysetuutta.

Koska olin kirjoittamassa aiheesta kirjaa “Perustulokoe-eläin”, oli kiintoisaa nähdä, millaista palautetta lehtijuttu saa. Selvisi ainakin se, ettei lukijoilla ole juuri minkäänlaista käsitystä, mitä tällä ihmiskokeella yritettiin selvittää.

Päätin vastata Ilta-Sanomien nettisivujen kommenttiketjussa esitettyihin kysymyksiin. Olen jo etukäteen pahoillani toistosta vastauksissa, mutta kommentoijat eivät ole lukeneetkaan haastatteluani.

“Totta kai on mukavaa kun tilille napsahtaa verotonta vastikkeetonta tuloa. Minullekin kelpaisi.”

Terveydenhuolto ja koulutus ovat vastikkeetonta tuloa yhteiskunnalta. Myös niitä ihmetellään ulkomailla.

Jos sinullekin kelpaisi perustulo, miksi et kannata sitä?

Perustulon yksi myönteinen vaikutus voisi olla työttömyydestä aiheutuneen häpeän stigman poistaminen. Työttömyys kohtaa nyky-Suomessa hyvin monenlaisia ihmisiä koulutustasosta riippumatta.

Suomessa on ylipäätään vahva työttömään kohdistuva syyllistäminen. Työttömyydestä on voitava puhua ilman häpeää. Kuka tahansa voi olla työtön, hänestä riippumattomista syistä. Työttömyydestä aiheuttavaa häpeää hälventäisi se, että kaikki saisivat perustuloa. Kyseessä olisi samanlainen etuus kuin lapsilisät, jotka tulevat automaattisesti kaikille lapsiperheille kerran kuussa.

Talousoppineetkin huomauttavat usein alentuvasti, ettei raha kasva puissa. Kun makrotalouden ongelmista aletaan syyttää yksittäistä työtöntä “laiskaksi”, tilanne on jo tukala. Tämän lisäksi lehdistö kaivaa puolen vuoden välein aina ne pari anomaliatapausta “työtävieroksuvista loisista”. Etuja käytetään jo muutoinkin alakanttiin. Kun vielä puhutaan palkkatyöstä ja “kuntouttavaan toimintaan” verhotusta palkattomasta työstä samassa yhteydessä, tilanne vain mutkistuu. Unohdetaan, että moni palkkatyöläinenkin “vieroksuu” töitä käyttämällä konttoriaikaansa muihin puuhiin kuin varsinaisiin tehtäviinsä.

Comments are closed.