“Asiakas on oikeassa” -jorina pois EU-journalismista

Kun Suomikin on vihdoin havahtunut siihen, että EU-politiikka on sisäpolitiikkaa par excellence, tarvitsemme yhä enemmän selittäviä ja pohdiskelevia unionia käsitteleviä juttuja.

Kun Euroopan unioni painiskelee historiansa pahimman kriisin parissa, suomalaismedian olisi ymmärrettävä lähettää toimittajia Brysseliin tekemään juttuja valmisteilla olevista hankkeista ja direktiiveistä, jotta oikeaa yhteiskunnallista keskustelua saadaan syntymään ennen kuin asiat lyödään lukkoon eurokoneistossa.

On pystyttävä seuraamaan paitsi poliitikkoja myös asioita valmistelevia virkamiehiä. Tämä onnistuu vain ytimessä, olemalla läsnä paikan päällä.

Tällä hetkellä EU-kirjeenvaihtajien määrä on, paradoksaalista kyllä, vahvassa laskussa. Perusteina ovat säästötoimet, vaikka juuri nyt pitäisi olla siellä, missä talouteen liittyviä, jokaista ihmistä ja yritystä, yli 500 miljoonan kansalaisen yhteisöä ja sisämarkkinoita koskevia suuria ratkaisuja ollaan tekemässä.

Tosin EU:n monimutkainen päätöksenteko saattaa kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä, joten prosesseja on pystyttävä kärsivällisesti seuraamaan.

Suomessa saa usein sen vaikutelman, että EU on jokin erillinen, itsekseen asioista päättävä jättiläinen. Unioni on toisaalta yhtä kuin jäsenmaansa ja niiden poliittinen tahto sekä toisaalta vaalilla valitun Euroopan parlamentin päätösvalta.

Moni EU-kansalainen on kuitenkin ihmeissään ja kertoo olevansa tietämätön unionin poliittisista koukeroista. Tosiasiassa tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Sitä tulee nyt niin paljon eri lähteistä, että lukijoiden on vaikea arvioida, mikä tieto on luotettavaa.

Ansiokas EU-journalismi ansaitsisi vihdoin tunnustuksen.

Emme tarvitse lisää puskista heitettyjä ja lasten kielellä kerrottuja puheenvuoroja, jotka uusintavat, toistavat ja pitävät yllä EU-myyttejä.

Itse asiassa juttu on täysin päinvastoin: kaiken tämän “asiakas on oikeassa” -jorinan sijasta EU-journalismi tarvitsee journalismia.

Tarvitaan tylsiksi haukuttuja, selostavia juttuja. Tylsyydestä kannattaisi rakentaa brändi. Lukijalle ei tarjota ylilyöntejä muttei sensaatioitakaan, mikä saattaa lisätä luotettavuutta juuri tässä ajassa. Pitkät jutut ovat taas suosittuja.

Tuomas Muraja

Kirjoittaja toimi Turun Sanomien, Kalevan ja Etelä-Suomen Sanomien Brysselin-kirjeenvaihtajana vuosina 2007-2011.

Comments are closed.