Lukutaidottomien Eurooppa ja englannin kielen ylivalta

Vaikka Euroopan unioni panostaa vahvasti koulutukseen pyrkiessään kohentamaan kilpailukykyään, EU-kansalaisten lukutaito vain heikkenee heikkenemistään.

Selvitysten mukaan jopa neljännes 15-vuotiaista eurooppalaisista osaa lukea vain hyvin huonosti.

Myös osaamisen erot EU:n jäsenmaiden välillä ovat hyvin suuria. Siinä missä Suomi on tilastojen huipulla, Kreikka ja muut Etelä-Euroopan maat ovat listojen häntäpäässä.

Eurooppalaisten heikkenevää lukutaitoa ei voida tutkimusten mukaan pelkästään selittää maahanmuuttajien alati kasvavalla määrällä, koska lukutaidottomien osuudet ovat niin hurjia.

Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa, jossa maahanmuuttajia on varsin vähän, puolet nuorista osaa lukea vain auttavasti. Kreikankin yläkoululaisista lähes 30 prosenttia on lähes lukutaidottomia.

Samaan aikaan EU:ssa ollaan huolissaan englannin kielen valta-asemasta, joka nakertaa monikielisyyden periaatetta.

No kielten kirjo Euroopassa ei ole aarre itsessään. Se on myös este. Monikielisyys ei välttämättä korreloi kulttuurisen monimuotoisuuden kanssa.

On myös huolestuttavaa, että nykyään kaikki tiede ja tutkimus pyritään tekemään englannin kielellä.

Amerikkalainen tutkimustapa hiipii näin eurooppalaiseen tieteen tekemiseen, kun tutkijat kilpailevat pääsystä esittelemään tuloksiaan englanninkielisissä julkaisuissa.

Ei kaikki anglosaksisessa tutkimusperinteessä ole tieteellisesti tavoiteltavaa.

Myös ranskalainen tiedetraditio ja saksalainen perinne ovat arvokkaita.

Monikielisyys on vahvuus, sillä esimerkiksi liike-elämässä englannin taito ei enää riitä, kun markkina-alueet ovat laajentuneet kattamaan koko maailman.

Englanniksi voi kyllä ostaa tänä päivänä mitä tahansa mutta ei myydä.

Viimeaikaiset laajentumiset ovat lisänneet myös EU:n kielellistä monimuotoisuutta: EU:lla on nyt 25 virallista kieltä, ja yli 60 muuta kieltä puhutaan tietyillä alueilla tai tietyissä ryhmissä.

Globalisaatio ja muuttovirrat tuovat oman lisänsä tähän laajaan joukkoon kieliä, joita eurooppalaiset käyttävät päivittäin.

Kielellinen monimuotoisuus on yksi tärkeimmistä EU:n ominaispiirteistä, joka vaikuttaa EU:n kansalaisten elämään niin yhteiskunnan, kulttuurin kuin työelämän tasolla samoin kuin sen jäsenvaltioiden taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan.

EU uskoo vahvasti monikielisyyden voimaan.

Komissio onkin ehdottanut lähestymistapaa, jossa esitetään monikielisyyden sisällyttämistä useisiin EU:n toiminta-alueisiin.

Monien kielten rauhanomainen rinnakkaiselo Euroopassa on voimakas symboli Euroopan unionin pyrkimyksestä olla moninaisuudessaan yhtenäinen.

Unionin jäsenvaltioiden ja muiden EU:n toimielimien olisi yhdistettävä voimansa kansalaisten kannustamiseksi ja auttamiseksi kielitaidon kartuttamisessa.

Etenkin maahanmuuttajille on tarjottava mahdollisuus oppia isäntämaan kieltä. Heillä on myös paljon annettavaa, kun EU tekee yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Tämä periaate myös vahvistaa muiden kuin EU-kielten asemaa unionin sisällä.

Strategia kannustaakin EU:n kansalaisia opettelemaan kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi.

Oppisivat nyt ensin lukemaan.

Comments are closed.